Perussuomalaisten kanta maahanmuuttajiin (maassa maan tavalla)

Tiedotusvälineille 7.10.2008
Julkaisuvapaa klo 14

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Kotouttamista koskevan selonteon lähetekeskustelu eduskunnassa
Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner

TYÖNTEKO PARAS KOTOUTTAJA

Maahanmuuttopolitiikka on niitä harvoja yhteiskunnallisia puheenaiheita, joka
todella kiinnostaa kansan syviä rivejä. Aihe on noussut viime vuosina jopa
hallitsevaksi vaaliteemaksi useissa eurooppalaisissa maissa, viimeksi
Itävallassa. Selvää on, että aihe nousee jatkossa entistä vahvemmin tapetille
Suomessakin, jos maahanmuuttopolitiikka ja siihen olennaisesti liittyvä
kotouttaminen hoidetaan huonosti.

Kotouttamislaissa on hyviä tarkoittavia säädöksiä ja kauniita tavoitteita.
Samaa voi sanoa tavoitteiden osalta myös nyt käsittelyssä olevasta selonteosta.
Kotouttaminen tarkoittaa lyhyesti maahanmuuttajien sopeuttamista uuden
asuinmaansa kulttuuriin. Se sisältää esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen
opettamista ja työllistämistoimia.

KULTTUUREITA KULTTUURISSA?

Perussuomalaisten mielestä työnteko on paras kotouttaja. Lisäksi
maahanmuuttajia tulee nykyistä tehokkaammin valistaa Suomen
oikeusjärjestelmästä, ihmisoikeuksista, kansanvallasta ja sukupuolten välisestä
tasa-arvosta. Erilaisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien käsitys
oikeasta ja väärästä voi olla suomalaisista hyvinkin poikkeava, kuten
esimerkiksi puhemies Niinistö on huomauttanut.

Tällä hetkellä maahanmuuttajia ei pystytä kunnolla kotouttamaan yhteiskuntaamme,
vaan odotettavissa on, että meilläkin alkaa toden teolla - esimerkiksi Ruotsin
tapaan - muodostua kulttuureita kulttuurissa. Jo nyt joidenkin
pääkaupunkiseudun peruskoulujen yläasteiden oppilaista saattaa puolet tai
ylikin olla muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Epätoivottavaa gettoutumista
on näkyvissä esimerkiksi Espoon Suvelassa, Helsingin Vuosaaressa ja Turun
Varissuolla.

YHTEISKUNNAN ARVOT

Vielä on aikaa tehdä korjausliikkeitä. Gettoutuminen sekä siellä täällä
tapahtuneet maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten väliset yhteenotot kertovat
karua kieltään siitä, että harjoitetussa kotouttamispolitiikassa on
tehostamisen varaa.

Kotoutuakseen maahanmuuttajien on ymmärrettävä ja sisäistettävä suomalaisen
yhteiskunnan arvot. Maahanmuuttajilla itsellään on kotoutumisessaan suurin
rooli. Oikeusvaltio ei hyväksy kunniaväkivaltaa eikä tyttöjen ympärileikkauksia.
Meillä Suomessa on kotouttamisessa menty sikäli metsään, että suomalaiset ovat
eräissä yhteyksissä ryhtyneetkin sopeuttamaan itseään elämään maahanmuuttajien
ehdoilla. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että suomalaisten pitää luopua omista
perinteistään kuten joulujuhlista ja suvivirrestä siksi, että ne voivat loukata
maahanmuuttajia. Monikulttuurisuuden vaaliminen ei edellytä oman kulttuurimme
väheksymistä.

MAASSA MAAN TAVALLA

Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajia ei saa missään tilanteessa asettaa
erilaisin yhteiskunnallisin tuin suomalaisia parempaan asemaan. Maassamme
vakaviin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset tulee karkottaa takaisin heidän
kotimaihinsa. Ei ole hyväksyttävää, että kotimaan turvattomuuteen vedoten voi
luoda turvattomuutta johonkin toiseen maahan. Tehokkaan kotouttamispolitiikan
lähtökohta tulee olla: maassa maan tavalla.

MAAHANMUUTTO KIIHTYNYT

Maahanmuutto Suomeen on kiihtynyt. Suomesta on kuluvan vuoden elokuun loppuun
mennessä hakenut turvapaikkaa yli 1 600 ulkomaalaista. Se on yli 70 prosenttia
enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tätäkin voimakkaammin on kasvanut
yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä. Eniten
hakijoita on maahanmuuttoviraston mukaan Somaliasta, Irakista ja Nigeriasta.
Turvapaikkoja on elokuun loppuun mennessä myönnetty 67.

On viitteitä siitä, että Suomi on nostanut houkuttelevuuttaan yhden
epätoivottavan maahanmuuttajaryhmän eli turvapaikkaturistien keskuudessa.
Inhimillistä hätää pakoon lähteneistä todellisista pakolaisista tulee toki
huolehtia, mutta Suomen voisi olla järkevämpää harkita turvan tarjoamista
pakolaisten lähtömaita lähempänä olevilta alueilta. Näin todennäköisesti
pienemmillä taloudellisilla resursseilla saisimme aikaan pakolaisten omalta
kannalta paremman lopputuloksen.

TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

Julkisuudessa on jatkuvalla syötöllä painotettu, että Suomi tarvitsee
huomattavasti nykyistä enemmän maahanmuuttajia. Tätä perustellaan etenkin
tulevaisuudessa uhkaavalla työvoimapulalla ja sitä kautta huoltosuhdeongelmalla
eli sillä, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on maassamme liian
vähän työtä tekevää väestöä suhteessa elätettäviin.

HUOLTOSUHDEONGELMA

Huoltosuhteen vääristyminen on todellinen ongelma, ja siksi Perussuomalaisetkin
kannattavat työperäistä maahanmuuttoa. Painotamme kuitenkin, että maahanmuutto
voi helpottaa huoltosuhdeongelmaa vain, jos maahanmuuttajat ovat
pääasiallisesti työikäisiä, työhaluisia ja vieläpä työllistyviä ihmisiä.
Kulttuurierot eivät saa olla liian suuret.

Maahanmuuton edellytyksenä voisi olla riittävä ammatillinen pohja niiltä
aloilta, joiden työntekijöistä maassamme on pulaa. Näitä aloja on
selonteossakin lueteltu. Kuitenkin on otettava huomioon talouden suhdanteet -
mikäli talous hiipuu, kuten nyt ennustetaan, ei maahanmuuttajia pitäisi turhaan
houkutella tänne työnhakuun veronmaksajien kustannuksella.

RIKOLLISUUDEN TORJUNTA

Meidän tulee maahanmuuttopolitiikassamme ottaa huomioon myös rikollisuuden
torjunta. Maahanmuuttajia on suojeltava kansainvälisen järjestäytyneen
rikollisuuden harjoittamalta ihmiskaupalta ja suomalaista yhteiskuntaa harmaan
talouden kasvulta. Suomeen työhön tuleville on aina maksettava työsopimusten
mukainen palkka, ja se tulee maksaa suoraan heille. Jos mukana on välikäsiä, on
vaarana, että työntekijät jäävät käytännössä palkatta.

MAAHANMUUTON VARJOPUOLET

Valitettavasti selonteossa ei juurikaan käsitellä maahanmuuton varjopuolia.
Tosiasia kuitenkin on, että mikäli työllistyminen ja sitä kautta kotouttaminen
ei onnistu, tulee maahanmuutto vielä käymään Suomelle todella kalliiksi.
Varoittavia esimerkkejä löytyy mm. Ruotsista ja Ranskasta.

ONNI JA ONGELMAT

Suomen onni on ollut, että maahanmuutto on meillä toistaiseksi ollut
eurooppalaisessa mittakaavassa verraten pientä. Sen vuoksi ongelmammekin ovat
olleet pienempiä kuin muualla, ja ne on vielä mahdollista ratkaista
realistisella, ongelmiin pureutuvalla maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla.
Maahanmuuttajien haaliminen ei voi olla maahanmuuttopolitiikan itsetarkoitus,
vaan jokainen kansakunta käyttäköön tervettä harkintaa.